Pikkuhiljaa kaikki järjestyy paikalleen

Tänään saatiin kaikki pyykit pestyä. Itse pesin yhden koneellisen verhoja, lakanoita ja pyyhkeitä, poikaystävä pesi valtavan kasan vaatteita kun olin töissä. Nyt ne ovat ympäri kämppää kuivumassa, mutteivät itsessään ole tiellä. Sain laitettua ylimääräiset valaisimetkin toriin myyntiin. Kyllä tä kaaos tästä pikkuhiljaa selvenee. Kunhan saan lattiat tyhjäksi kasseista ja laatikoista, alan käydä taas kaappeja lävitse. Tiedän, että siellä on vielä paljon turhaa.

Olenkohan maininnut ollenkaan tulevan syksyn suunnitelmistani? Luokanopettajaa minusta ei vielä tule, mutta pääsin Turkuun opiskelemaan lähihoitajaksi. Hain sosiaali - ja terveysalalle kakkosvaihtoehtona, sillä haluan ennen kaikkea valmistua työhön enkä työttömäksi. Opettajia on tällä hetkellä liikaa, joten olisi hienoa olla varasuunnitelma (lähihoitaja) taustalla.

Koulu on onneksi tässä kivan lähellä. 2,6 km google mapsin mukaan. Fillarilla kerkee 20 minuutissa. Sillä mennään kyllä taatusti talvellakin, olen laiska kävelemään tuollaisia matkoja. Autoiluun en haluaisi sortua noin typerän lyhyellä matkalla.

Mielenkiinnosta lainasin kirjastosta "Lähihoitajan käsikirjan" ja päätin tutustua hieman etukäteen opiskeltaviin asioihin. Mielenkiintoiseltahan tuo vaikutti, oli kappaleita ravinnosta ja ensiavusta. Hieman kyllä kauhistutti nuo katedrit ja dialyysihoidot ja muut, mihin vaan liittyy piikkejä. Eiköhän niihinkin opiskelun ohella pääse tutustumaan. Ei siitä nyt ainakaan haittaa ole, päin vastoin pääsepähän kammotuksestaan!

Kierrätystä en ole saanut täällä vielä toimimaan. Toistaiseksi kunnon kierrätyspisteelle ei ole löytynyt tilaa. Sen verran pitäisi tavaraa karsia, että saisin yhden hyllyn käyttöön paperille ja pahville ja toisen lasille, metallille ja paristoille yms. Nyt olen joutunut kuskaamaan metalliroskia yksi kerrallaan roskikseen, kun ei niitä viitsi keittiön tasollekaan kerätä.

Tällä viikolla oon saanut keskikokoisen ikeakassillisen verran tavaraa poistoon sekä yhden roskiksen täyteen kaikkea pikkusälää. Jonkin verran olen saanut jo lahjoitettua eteenpäin. Loput vein vintille, ja päätin, etten niitä sieltä enää alas tuo. Ylimääräinen kirjahylly lähtee eteisestä uudelle omistajalle tällä viikolla toivon mukaan. Hyvä niin, mun varpaat kiittää!

Uusia kokemuksia metsästämässä: Lavatanssit

Kesällä on tullut paljon lähdettyä melko extempore reissuille ja tartuttua tilaisuuksiin, joihin ei muuten olisi tullut tartuttua. Niimpä menin siis luvanneeksi hyvälle ystävällleni, että lähden hänen kanssaan Somerolle Esakallion kuuntelemaan Anne Mattilaa. Naureskelin mielessäni, että mitäs ihmettä me siellä tehdään, en ainakaan halua tanssia minkään viisikymppisten papparaisten kanssa. Alkuviikosta keksin jo mielessäni tekosyitä, joiden varjolla voisin jättäytyä pois.

Päädyin kuitenkin lähtemään mukaan, kun oli kyseessä kuitenkin ystäväni synttäriviikonloppu. Yritin pitää tiukasti mielessä, että saanpahan ainakin kokemuksen lavatansseista - eikä tarvitse mennä uudestaan kokeilemaan. Päätin etsiä tanssilavan perimmäisen nurkan, ja hengailla siellä käsilaukkutelineenä, sillä sain tietää käsilaukun viestivän muille "en tanssi".

Ajaessani Somerolle hieman kuitenkin jännitti. Satun omistamaan tanssikengät, joten nappasin ne mukaan - vaikkei ollut aikomustakaan tanssia askeltakaan. Yllätyin nähdessäni tanssilavan parkkipaikan, sillä se oli melkein täynnä. Ihmisiä oli kuulemma keskiverrosti, mikä näytti minun silmiini paljolta tanssikansaksi.

Sisältä etsin sopivan istumapaikan piilosta hakurivin takaa. Ystäväni suuntasi tanssiparin etsintään, minä jäin  paikalleni hieman huvittuneena, mutta myös vaikuttuneena siitä, kuinka hyvältä suurimman osan pareista tanssi näytti. Yllättäen monella näytti olevan hauskaakin.

Ystävääni kävi hakemassa yllättävän nuori tanssiharrastaja, varmaan suunnilleen meidän ikäisemme. Kauhukseni huomasin nuorukaisen suuntaavan minua kohti käsi ojennettuna. Vaikka koitin selittää, ettei tansseista suju kuin valssi, päädyin silti tanssilattialle. Ystävällisesti tanssiparini opetti askeleet ja oli aika ruveta kompuroimaan musiikin tahdissa. Kyllä se siitä pikkuhiljaa alkoi sujua. Sääliksi kävi kyllä parin jalkoja, pari kun kuitenkin tanssi erinomaisesti. Kävi kuulemma kahdesti viikossa tansseissa.

Tanssin jälkeen kiitin ja suuntasin takaisin piilopaikkaani käsilaukkujen taaksi riemuitsemaan siitä, että joku kuitenkin tuli hakemaan, vaikka saikin kaivaa minut istuimeltani. Hymymyillen parini kuitenkin vetäisi minut takaisin ja sain tietää, että tapana on tanssia aina kaksi tanssia saman parin kanssa putkeen. Siinä vaiheessa olisin voinut vajota maan alle. Olisi kannattanut tutustua hieman tanssilavakulttuuriin ennen sinne suuntaamista. Toisaalta, ajatuksenani ei ollut tanssia.

Sama kaveri haki minua vielä kahdesti tanssimaan. Toisella kerralla tanssittiin uudestaan foxia, kolmannella kerralla swingin perusaskeleita. Harmi etten valsseja päässyt tanssimaan, sillä se olisi jopa saattanut sujuakin.

Rehellisesti sanottuna minulla oli todella hauska ilta. Opin paljon uutta, innostuin tanssista ja lavalla oli mukava fiilis. Aion suunnata lavatansseihin uudestaan. Lupasin jo samaiselle ystävälle lähteä ensiviikolla uudestaan. Täytyy myös etsiä joku tanssikurssi. Lavatanssit vaikuttivat oikein hauskalta tavalta viettää iltaa. Nyt on siis suunnitelmana opetella tanssit, ja raahata muita untuvikkoystäviä mukaan tutustumaan uuteen lajiin.

Tessin vinkit ensikertalaiselle tanssijalle:

* Ota mukaan mukavat ja hyvät tanssiin sopivat kengät. Leveähelmaisella mekolla on varmasti helpompi tanssia kuin kotelomekolla, mutta leveähelmaisella mekolla kaikki pyörähdykset myös tuntuvat ihanilta, kun helma hulmuu!

* Jos haluat tanssia, vie laukkusi narikkaan tai jätä kaverille. Itse en uskaltaisi jättää penkille yksinään. Jos et halua tanssia, suosittelen isoa laukkua ja mahdollisen baarin puolelle suuntaamista.

* Varsinkin, jos tanssitaito ei ole kovin hyvä, rehellisyydellä ja positiivisellä asenteella pääsee jo pitkälle. Kannattaa sanoa hakijalle, että on alottelija ja pyytää vaikka tanssin aluksi pikaista kertausta askeleista.

* Itse pidin tansseissa siitä, että viina ei juuri virrannut. Usko tai älä, mutta tanssiminen on varmasti hauskempaa ja helpompaa selvinpäin kuin humalassa. Jos välttämättä haluaa, voi rohkaistukseksi ehkä alussa yhden lasin ottaa. Mutta sen on parempi jäädä siihen yhteen.

* Rentoudu ja pidä hauskaa! Älä ota virheitä vakavasti.

Postauksen kuvat otti Roosa Vilkanen

Ahdistus!!

Nyt on luvassa tavallista enemmän kuvia.

Alkuun päivänpiristykseksi muutama kuva pikkukissastamme aka. Lumi " lumputti" ja "luminaattori". Katti on kasvanut oikein vauhdilla, ja on hyvin tyypillinen rotunsa edustaja :)

Ainiin! Demin toimittaja haastatteli minua Helsingissä kesäkuun Demissä ilmestyneeseen juttuun :) Itse olin ainakin tyytyväinen artikkeliin! Mitä te olette mieltä? ( Mikäli näätte tekstiä lukea)

Pääsin toiseenkin lehteen toukokuun vaihteessa. Tai oikeastaan kahteen lehteen. Tämä juttu oli Turun sanomissa ja sama teksti löytyy myös Turun Sanomista. Vietin Norssissa 12 vuotta ja toivottavasti palaan sinne vielä opetusharjoittelijana. Rakastan vanhaa kouluani ja sen ilmapiiriä. Koska koulut harvoin saavat kiitosta, päätin kiittää koulua loistavasta opetustyöstä yleisönosastolla kerrankin näkyvästi!

Ja tässä ah niin pikkuruinen keittiömme. Se on kokonaan tässä kuvassa. Kuva on otettu ennenkuin toimme tavaroita sisään, joten keittiössä ei ole vielä tavaraa. Tällä hetkellä keittiö on vielä aika sotkuinen, sillä tavarat etsivät paikkaansa ja seinälle tuleva hylly puuttuu. Hyllyn on tarkoitus tulla kuvassa oikealle ( jossa on välittömästi seinä). Siihen tulee purkeissa kuivaruokia. Alapuolelle tulee kapeampi maustehylly. Ajattelin sijoittaa ylemmän hyllyn juuri pääni yläpuolelle, niin en törmäile siihen keittiötä käyttäessäni. Keittiö on meinaan super mega kapea. Jos oikein kapean hyllyn saan (max 15 cm leveän) saatan laskea sen alemmaskin. Pitkänä ihmisenä kun yletän oikein hyvin todella ylöskin. Samalle seinälle tuli kaappien viereen myös veitsiteline, sillä laatikot ovat kovin minimaaliset. Kaikki kylläkin mahtui sinne hyvin. Käytännön syistä ruokailuvälineet sijoitin kaappiin, mutta yllätyin itsekin, kun laatikoiden tila riitti!

En turhaan kehunut kämppää ihanaksi! Asutaan täällä ekaa vuorokautta ja tämä tuntuu jo ihan kodilta. Hermoon ottaa ainoastaan se tavaran määrä! Yllättäen, pienemmässä asunnossa tavaraa tuntuu olevan satakertaisesti aiempaan verrattuna. Toki kaikki hakee vielä paikkaansa ja edellisestä asunnosta piti ottaa pyykkejä mukaan, jotka nyt ovat täällä kasseissa. Esimerkiksi kaikki verhot joutuivat pyykkiin. En olisi tänne halunnut verhoja laittaa, mutta aurinko paistaa niin suoraan ja kuumasti sisään, että pakko sellaiset on ripustaa. Musta sohva oli tänään niin kuuma, että melkein poltin takapuoleni kun siihen istahdin erehdyksissä iltapäivällä.'

Harmittaa, kun pakkaamisen kanssa tuli lopulta kuitenkin kiire, vaikka aloitin ajoissa. Jouduin ottamaan mukaan paljon sellaista tavaraa, josta haluaisin eroon. Nyt ne kierivät nurkissa ( eli keskellä lattiaa) ja ovat kokoajan tiellä. Kaksi valaisinta menee myyntiin, ja ne valtaavat alaa makuuhuonessa. Olkarissa on kaksi poistoon menevää mattoa ja yksi iso koriste-esine. Haluan pitää täällä matot minimissä, koska täällä on juuri laitettu, iki-ihana laminaattilattia.

Laatikkoahdistus!

Kunhan saan täällä tavarat asettumaan ja ylimääräiset kiertoon päivitän kunnolla kuvia kämpästä. Tämä on niin paljon kodikkaampi! Edellinen oli jotenin kolkko, tämä ei yhtään. Laitan myöhemmin myös kuvia senkistä, joka muutti tänään meille. Olen jo pitkään himoinnut sitä ja tänään se vihdoin saapui. Pelastin sen mädäntymästä mökin ulkovajasta, jossa se on vissiin viettänyt useamman vuoden.