sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Uusia kokemuksia metsästämässä: Lavatanssit

Kesällä on tullut paljon lähdettyä melko extempore reissuille ja tartuttua tilaisuuksiin, joihin ei muuten olisi tullut tartuttua. Niimpä menin siis luvanneeksi hyvälle ystävällleni, että lähden hänen kanssaan Somerolle Esakallion kuuntelemaan Anne Mattilaa. Naureskelin mielessäni, että mitäs ihmettä me siellä tehdään, en ainakaan halua tanssia minkään viisikymppisten papparaisten kanssa. Alkuviikosta keksin jo mielessäni tekosyitä, joiden varjolla voisin jättäytyä pois.

Päädyin kuitenkin lähtemään mukaan, kun oli kyseessä kuitenkin ystäväni synttäriviikonloppu. Yritin pitää tiukasti mielessä, että saanpahan ainakin kokemuksen lavatansseista - eikä tarvitse mennä uudestaan kokeilemaan. Päätin etsiä tanssilavan perimmäisen nurkan, ja hengailla siellä käsilaukkutelineenä, sillä sain tietää käsilaukun viestivän muille "en tanssi".


Ajaessani Somerolle hieman kuitenkin jännitti. Satun omistamaan tanssikengät, joten nappasin ne mukaan - vaikkei ollut aikomustakaan tanssia askeltakaan. Yllätyin nähdessäni tanssilavan parkkipaikan, sillä se oli melkein täynnä. Ihmisiä oli kuulemma keskiverrosti, mikä näytti minun silmiini paljolta tanssikansaksi.

Sisältä etsin sopivan istumapaikan piilosta hakurivin takaa. Ystäväni suuntasi tanssiparin etsintään, minä jäin  paikalleni hieman huvittuneena, mutta myös vaikuttuneena siitä, kuinka hyvältä suurimman osan pareista tanssi näytti. Yllättäen monella näytti olevan hauskaakin.

Ystävääni kävi hakemassa yllättävän nuori tanssiharrastaja, varmaan suunnilleen meidän ikäisemme. Kauhukseni huomasin nuorukaisen suuntaavan minua kohti käsi ojennettuna. Vaikka koitin selittää, ettei tansseista suju kuin valssi, päädyin silti tanssilattialle. Ystävällisesti tanssiparini opetti askeleet ja oli aika ruveta kompuroimaan musiikin tahdissa. Kyllä se siitä pikkuhiljaa alkoi sujua. Sääliksi kävi kyllä parin jalkoja, pari kun kuitenkin tanssi erinomaisesti. Kävi kuulemma kahdesti viikossa tansseissa.


Tanssin jälkeen kiitin ja suuntasin takaisin piilopaikkaani käsilaukkujen taaksi riemuitsemaan siitä, että joku kuitenkin tuli hakemaan, vaikka saikin kaivaa minut istuimeltani. Hymymyillen parini kuitenkin vetäisi minut takaisin ja sain tietää, että tapana on tanssia aina kaksi tanssia saman parin kanssa putkeen. Siinä vaiheessa olisin voinut vajota maan alle. Olisi kannattanut tutustua hieman tanssilavakulttuuriin ennen sinne suuntaamista. Toisaalta, ajatuksenani ei ollut tanssia.

Sama kaveri haki minua vielä kahdesti tanssimaan. Toisella kerralla tanssittiin uudestaan foxia, kolmannella kerralla swingin perusaskeleita. Harmi etten valsseja päässyt tanssimaan, sillä se olisi jopa saattanut sujuakin.

Rehellisesti sanottuna minulla oli todella hauska ilta. Opin paljon uutta, innostuin tanssista ja lavalla oli mukava fiilis. Aion suunnata lavatansseihin uudestaan. Lupasin jo samaiselle ystävälle lähteä ensiviikolla uudestaan. Täytyy myös etsiä joku tanssikurssi. Lavatanssit vaikuttivat oikein hauskalta tavalta viettää iltaa. Nyt on siis suunnitelmana opetella tanssit, ja raahata muita untuvikkoystäviä mukaan tutustumaan uuteen lajiin.

Tessin vinkit ensikertalaiselle tanssijalle:

* Ota mukaan mukavat ja hyvät tanssiin sopivat kengät. Leveähelmaisella mekolla on varmasti helpompi tanssia kuin kotelomekolla, mutta leveähelmaisella mekolla kaikki pyörähdykset myös tuntuvat ihanilta, kun helma hulmuu!

* Jos haluat tanssia, vie laukkusi narikkaan tai jätä kaverille. Itse en uskaltaisi jättää penkille yksinään. Jos et halua tanssia, suosittelen isoa laukkua ja mahdollisen baarin puolelle suuntaamista.

* Varsinkin, jos tanssitaito ei ole kovin hyvä, rehellisyydellä ja positiivisellä asenteella pääsee jo pitkälle. Kannattaa sanoa hakijalle, että on alottelija ja pyytää vaikka tanssin aluksi pikaista kertausta askeleista.

* Itse pidin tansseissa siitä, että viina ei juuri virrannut. Usko tai älä, mutta tanssiminen on varmasti hauskempaa ja helpompaa selvinpäin kuin humalassa. Jos välttämättä haluaa, voi rohkaistukseksi ehkä alussa yhden lasin ottaa. Mutta sen on parempi jäädä siihen yhteen.

* Rentoudu ja pidä hauskaa! Älä ota virheitä vakavasti.

Postauksen kuvat otti Roosa Vilkanen

1 kommentti:

  1. Moikka! En tosiaan löytänyt mitään sun s.postia tai muuta mitä kautta sut saa kiinni, niin päätin heittää ihan kommenttia.

    Oon tosiaan tekemässä lehtijuttua vastakkainasetteluperiaatteella "minimalisti vs keräilijä" ja bongasin sun blogisi. Juttu tulee siis koulun lehteen, voinen höpötellä enemmän asiasta jos sua kiinnostaa lähteä mukaan. Laita viestiä emiliareponen@gmail.com. Kiitos :)

    VastaaPoista

Herättikö kirjoitukseni ajatuksia? Kommentoi!