Sen enempää nyt tähän hätään purkamatta, suosittelen kaikkia lukijoita kurkkaamaan Riku Rantalan lauantaikolumnin Helsingin sanomissa
http://www.hs.fi/matka/a1450410394533
Riku tuo esille hyviä ajatuksia rahasta, materiasta ja kokemuksista.
"Materia menettää arvonsa, mitä kauemmas hankintahetkestä mennään. Mutta jo pelkkä matkan suunnittelu ja odotus synnyttävät ihmisissä iloa itse kokemuksesta puhumattakaan."
Jään seuraamaan blogiasi. :) En kutsu itseäni minimalistiksi (paitsi vitsillä, kun vanhemmat/kaverit kauhistelevat kun laitan taas tavaroita myyntiin ja järjestelen..), mutta haluan tulla toimeen mahdollisimman vähällä ja tavaraa on tullut karsittua hurjia määriä. Ainut ongelma on vaatteet, kun paino on vaihdellut niin hurjasti. En haluaisi heittää kaikkia pieniä vaatteita pois, koska ne eivät ole kovin vanhoja ja haluaisin mahtua niihin vielä. Toisaalta haluaisin myös kivan pienen vaatekerraston, mutta en halua näin isona ostaa paljoa vaatteita, koska elättelen toiveita laihtumisesta.. :D Voivoi
VastaaPoistaMuutan ensi vuonna omaan kotiin ja onkin kiva muuttaa, kun ei ole niin paljon tavaraa pakattavana. :) Haasteena kuitenkin on, ettei omilleen muuttaessa osta turhaa tavaraa, kun ei oikein tiedä mitä tulee käytettyä ja mitä ilman pärjää.
Kiitti kommentistasi! :) Itselläni on nyt oikeastaan uudestaan edessä tuo muuttovaihe, kun muutan tällä kertaa yksin asumaan. Paljon on sellaista oikeasta tarpeellistakin tavaraa, jota puuttuu ( esim. mikro). Itse onnistuin kerrankin sopimaan äitini kanssa, ettei hän anna tai osta mulle mitään vielä - vaan vasta sitten, kun muutto on tehty. Nimittäin A) vasta muuton jälkeen näkee mitä tarvitsee B) näkee mitä sinne mahtuu. Joku jo ehdottikin ikean ostosreissua, mutta itse tein sen valinnan, että ostan kerralla kunnollista ikean halvan ja huonon sijaan.
Poista