tiistai 26. elokuuta 2014

Kemikaalikatsaus


Olin eilen illalla todella tyytyväinen, kun sain muutamankin aineen käytettyä loppuun - kasvorasva ja kasvojen peruspuhdistusaine loppuivat. Päätinkin siitä innostuneena koota pienentyneen kemikaalicockotailini kasaan, nähdäkseni paljonko niitä on vielä jäljellä. Ja iiiks! Apua, kun rupesin niitä sitten muutamasta  laatikosta kaivelemaan, yllättäen niitähän kertyi aivan valtavasti! Osasta on vieläpä kaksoiskappaleet ( lue: jämät) kämpillä, sillä yritän saada neekin kulutettua pois. Mutta enhän minä hyvänen aika saa tätä kaikkea ikinä kulutettua loppuun! Tässä koottuna kaikki mitä löytyi:
(Löytymättä jäi puolen litran rasvaputelini ja shampoo, hoitoaine sekä syvähoitava aine)


Huhuh! Vaikka olen näitäkin ahkerasti laittanut pois, kyllä niitä nähtävästi vaan kertyy :/. Päätinkin sitten kaivaa näistä esiin ensin ne, jotka ovat päivittäisessä käytössä. Noh, siinä tavoitteeni on toteutumassa. Olen siis yrittänyt vähentää ihonhoitoon j ahiuksienhoitoon käytettävien kemikaalien määrää, ja pyrkiä siirtymään ensinnäkin kevyempiiin tuotteisiin ja toiseksi luonnonkosmetiikkaan, kunhan nämä vanhat on käytetty pois. Huomaan muuten ihossa todella selkeästi sen eron, kun jätin meikkivoiteen ja ylimääräisen ihonhoidon ja vahvemmat puhdistusaineet pois. On paljon hehkeämpi ja vähempinäppyisempi. Alla olevaan kuvaan kokoosin nämä tuotteet. Sieltä löytyät kasvovesi, kasvojen pesuaine, rakas tyrnisaippuani vartalolle, dödö, kasvorasva ja silmänympärysvoide. Desinkfiointiaine, aco:n cleansing wash ja puuteriuivashampoo eivät ole päivittäisessä käytössä, mutta ne parantavat elämänlaatuani suuresti aina toisinaan. Varsinkin kuivashampoo on pelastanut monta aamua. Hiuslakka on näköjään tässä kuvassa myös. Käytän sitä ehkä kaksi kertaa vuodessa. Se kuuluisi ehkä enemmän seuraavaan kuvaan.


Tässä allaolevassa kuvassa ovat taas ne tuotteet, joita käytän satunnaisesti, mutta jotka ovat kiva löytää kaapista kun niitä tarvitsee. Hajuvesi, aurinkorasva(jota en kylläkään kesällä laittanut kuin kerran, senkin vähän poskipäille, tätä en tarvitsisi, mutta hyvä se on löytyä ihan herkkänahkaisen poikaystävänkin takia), käsirasva, matkahammastahna, hydrokortisonivoide, matkakasvovesi, oranssi ja ruskea color mask sekä hiusöljy ja suihke kuiville latvoille. Luovuin tuosta kuivien latvojen spraystä, uskon että öly ajaa saman asian, kun on myös sitä varten. Lisäksi kun nyt ei ole hiustenkasvatusta menossa, voin hyvillä mielin leikata kuivat latvat pois sen sijaan että kemikalisoisin itseäni lisää. Käsirasva saisi olla pienempikin, sillä pidän sitä usein repussa mukana. Color maskit lähinnä aion käyttää loppuun ja sen jälkeen valkata ainakin oranssin tilalle jonkin toisen värin. Ruskeasta en luovu, yritän sillä vältellä hiusten värjäämistä. Kuvassa on vain yksi hajuvesi, sillä koen trvitsevani vain yhden, eikä senkään tarvitsisi olla noin iso. Laitoin lopulta melkein kaikki ne poistoon, joita en ottanut näihin kahteen kuvaan mukaan. Suuri hiuslakkapullo, meikinpoistoaineet, hiuskiilteet hus pois, en käytä niitä.  


Meikit eivät nyt päässeet aiempiin kuviin mukaan, mutta tässä ne ovat. Anteeksi, korjaan: Tässä ovat ne meikit joita en käytä. Ne joita käytän (ripsari, ripsentavutin, kulmakynä) ovat kämpällä, koska siellä niitä tarvitsen. Meikkivoide, rajauskynä, luomivärit (2 kpl kuivia, 3kpl nestemäisiä), valokynä, oinsetit, ripsiliima, pohjustusvoide, huulikiilto ja -puna, finnivoide, teroitin, siveltimiä ja pensseleitä. Kaikkea löytyy. Mitään en käytä. En vain enää oikein pidä naamastani, jos olen meikannut enemmän kuin aittanut ripsaria ja ehkä kevyet kulmat. Tässä juuri viimeviikolla kun oli koulukuvaukset meikkasin aamulla pitkästä aikaa kunnolla ( ripsari, luomiväri ja kajaali siis sekä vähän aurinkopuuteria ja valokynää) Hyrh, menin heti pesemään ne pois ja laitoin lopulta vain ripsaria ja olin tyytyväinen. Aurinkopuuterin heitin poiskin jo, en minä sitä juurikaan käytä. Erikoisen silmänmallini vuoksi ( roikkuvat luomet ja ilman niitäkin pienet silmät) koen vahvan meikin häiritsevät näköä, ärsyttävän silmiä ja täytävän kauhean tunkkaiselta. Luomivärit ja kajalit ovat siksikin hankalia, että oli minulla kuinka vedenkestävä kajali tahansa, aina se leviää ( tai ei lähde ollenkaan pois). Säästän näitä kuitenkin toistaiseksi kummityttöäni varten, joka verrailleessaan täällä päätyy usein meikattavakseni. Meikkasin hänet kesällä konfikseensakin ( Joo, kummityttöni on 15 :D ) Lisäksi kasassa on tuleva ripsarini, jonka hamstrasin valmiiksi, kun edellinen pian loppuu.


Nämä jätin tarkoituksella pois päivittäisistä tuotteista, en haluaisi päivittäin käyttää näitä. Huomaan nyt hetikoulun alettua, että jatkuva istuminen ja ruudun toijottaminen SEKÄ huono tyynyni (!!) saavat niskani auttamattomasti jumiin. Kun koko kesä olen ollut seisomatyössä, huomaan nyt kuinka koko niska ja selkä kipeytyvät. Yleensä minulle käy niin, että kun jokin paikka kipeytyy, unohdan että lääkkeitäkin on olemassa. Kerran kärsin neljä päivää hammassärystä ennenkuin tajusin napata buranaa ( ja varata hammaslääkäriajan) Hammaslääkärikin ihmetteli että millä ilveellä onnistuin siinä, kävin vielä kaikissa harrastuksissakin normaalisti :D Se on se suomalainen sisu varmaan. Nyt  kuitenkin älysin tarttua näihin, sillä ostin voltarenin Riikasta seisomisesta kipeytyneen polveni vuoksi. En kuitenkaan tiedä mikä näistä parhaiten auttaa. Luulen että oikeasti magnesium tai hevosvoide olisivat voltarenin sijaan luonnollisemmat vaihtoehdot. Voltaren auttaa ehkä parhaiten, tosin magnesiumia en ole paljoa käyttänyt. Hevosvoiteesta en tiedä, ainakin se tuo kivan lämmöntunteen :) Kauratyyny on kiva kaveri, mutta mielestäni se auttaa paremmin kuukautiskipuihin kuin jumiutuneeseen niskaan. Minua kiinnostaisi löytää mahdollisimman luonnollinen keino. Hieronta toki voisi auttaa, mutten pidä niskahieronnasta >:( Mikä teillä auttaa parhaiten niskakipuihin?




sunnuntai 24. elokuuta 2014

Pieni pala lisää sisustettu!

Tänäisen kirppari/huonekaluliikekierroksen johdosta sain taas yhden nurkan nätiksi. Tälläkertaa eteisestä, johon olemme etsineet penkkiä tuloksetta. Päätimme tänään lähteä suuremmalle etsintäreissulle, ja se kannatti! Tulosta tuli. Kirpparilta en löytänyt kuin yhden kirjan, vastuullisen matkailijan käsikirjan, mutta huonekaluliikkeistä enemmän. Ensin suuntasimme jyskiin, jonka tarjouspeiliin iskin silmäni mainoslehden perusteella. Sieltä se peili mukaan tarttuikin, mutta 162x72cm peilistä kehyksineen 36 euroa oli mielestäni hyvä hinta. Seuraavaksi kolusimme kaikki raisiosta myllyn lähettyviltä löytyvät huonekaluliikkeet ja kodinykkösen läpi penkkiä etsien - tuloksetta. Yksi positiivinen asia kylläkin on, nimittäin mistään ei tarttunut mitään ylimääräistä (=turhaa) mukaan. Lopulta luovutimme ja suuntasimme ikeaan. Siellä nappasi!

Totesimme lopulta, että koska peilin ja penkin on oltava samalla n. 120cm leveällä seinällä, ei penkki lopulta olekaan paras vaihtoehto. Ikean löytönurkasta löytyikin ratkaisu ongelmaan. Sopivan matala, tarpeeksi leveä ja tosi halpa lepotuoli. Se on vielä muodoltaan todella kevyt, joten se ei tee eteistä raskaammaksi. Suurempi koko ei haittaa, sillä meidän eteisessä on ehkä jopa turhan paljon neliöitä. Samalla kun haimme ikeasta muuta tarpeellista, kuten ruokaluvälineille lokerikon, kukkaruukun ja pikkulusikoita (joita on kadonnut jo kolme >:( ) löytyi vielä lepotuoliin sopiva tyyny. Ja tuolilla voi tarpeen tullen tuoda lisää istumatilaa olohuoneeseen, jos tulee vaikkapa kavereita kylään!

Ja tältä se nyt näyttää:



Koulussa on seuraavaksi luvassa abivaatteiden tilaus. Olen jo pitkään pohtinut mitä teen sen suhteen. Tilaan joko hupparin tai collarit tai kangaskassin. Yhdet hyvät collarit minulla jo on, joten en tarvitsisi toisia. Huppareita käytän vähän.  Eikä abihupparia juuri tulisi abivuoden jälkeen käytettyä. Kangaskassi olisi toki paras vaihtoehto - ja halvin. Jos hupparista /collareista valitsee laadukkaamman version, joka kestää, nousee hinta neljään kymppiin. Jos totta puhutaan, en tarvitsisi mitään. Mieluiten tilaisin kangasmerkin ja kiinnittäisin sen reppuuni. Muttakun muut eivät halua kangasmerkkejä. Täytyy vielä käydä henkistä kamppailua tämän asian kanssa selvästikin...

torstai 21. elokuuta 2014

Kämpän sisustuksen pohdintaa

Aloin hyödyntää asunnon sisustusta pohtiessani vielä melko uutta Suomen styleroom-sivustoa, sieltä löysin paljon ihania inspiraatiokuvia. Etsintää tosi hankaloitti se että hauilla minimalismi, minimalistinen jne. ei löytynyt kertakaikkiaan mitään. Ei ensimmäistäkään albumia saatika kuvaa. Lisäksi haku "opiskelija" tms. ei myöskään tuottanut tuloksia. Päädyin siis etsimään esimerkiksi sohvia ja selaamaan sivutolkulla sohvankuvia. Löysin kuitenkin monta ihanaa kuvaa. Sieltä kannattaa ehdottomasti käydä inspistä hakemassa!

Nämä ihanat inspiskuvat sieltä löytyivät:


















 Ja muuten, löysin indiskasta pikavisiitilläni 4 uutta tyynyliinaa, kaksi oranssia ja kaksi tummanharmaata. Normaalihinta 10 euroa, joka oli alennettu 4,90, mutta josta sai vielä 50 %. Sain siis neljä alennettua tyynyliinaa yhden normaalihintaisen tyynynpäällisen hinnalla. Ja harvinaista kyllä, tyynyliinan oranssi on juuri oikeaa sävyä. Nyt on sitten jo olohuoneen tyynyt, verhot ja valaisin valmiina.

Illan hengasinkin sitten kotikotona, ja sain jatkettua taas hyvin alkanutta karsimista. Tyhjesin yhden kokonaisen lipaston! Ihan tyhjäksi. Sijoittelin esim siellä olevat farkut vaatekaappiini, jossa oli paljon ylimääräistä tilaa. Kävin taas läpi myös sängynaluslaatikot, joista löytyi taas paljon paperia pois laitettavaksi. Vaikka jatkuvasti käyn papereita läpi, kokoajan saan karsia pois lisää ylimääräisiä papereita. Nytkin lähti roskiin aika kasa. Sain poistettua myös pinon vihkoja.

Tälläkertaa tavaraa meni myös lahjoitukseen, kololle ja seurakuntanuorille. Entisenä isosena minulla on valtavat kasat kaikkia riparijuttuja ja hartauksia, jotka vien uusien isosten käyttöön. Kololle vien myös papereita ja vinkkivihkoja. Pieni kasa kyniä sun muuta lähti myös parempaan käyttöön.

Pakkasin myös ison kasan tavaraa kotikotoa matkalle kohti uutta kotia. Tyhjennetty lipastokin suuntaa sinne. Myös kirpparille lähtee pieni kassillinen tavaraa.



tiistai 19. elokuuta 2014

Tavaran karsimisen ABC osa 1: Miksi karsia? Minun tarinani

Jotenkin itse miellän minimalismin aatemailman liippaavan läheltä jopa itse Buddhan ajatuksia. En itse ole buddhalainen, mutta ihailen Buddhan mietteitä monista asioista. Etenkin kaikesta mikä liittyy haluamiseen ja siitä luopumiseen. Luopumiseen siitä, että onni on kiinni tavarasta.

"Kuvittelisin siis jos minulla ei ole mitään mitä haluan, elämäni olisi aika tyhjää ja surullista" Creativity, demi.fi

Tälläisen ajatuksen bongasin eräästä minimalismia koskevasta keskustelusta. Lause on toki irroitettu yksinään muusta tekstistä, mutta uskoisin monen ajattelevantiivistetysti juurikin näin minimalismista. Itsekin ajattelin aluksi minimalismista jotain tuon suuntaista. Kuitenkin kun jäin asiaa pohtimaan ja etsin lisää tietoa, sai minimalismi kiinnostukseni heräämään. Löysin monia minimalismi-blogeja, joita unohduin lukemaan tuntikausiksi.

Tunnistin monesta blogista itseni - varsinkin niistä blogien ensimmäisistä päivityksistä, joissa bloggaajat vielä hukkuivat tavaraan. Ajatus uudesta elämäntavasta ja uusista haasteista sai kiinnostukseni lopulta kasvamaan niin suureksi, että päätin lähteä leikkiin mukaan.

Tosin, pakko myöntää, en täysin tiedä vieläkään millaiseen tavaramäärään olen pyrkimässä. Haluan kokoajan aina vain vähemmän tavaraa. Mutta missä menee takaraja? Sitä en vielä tiedä. En kuitenkaan usko, että pääsen ikinä vain sataan tavaraan. Mutta eihän sitä voi koskaan tietää.

Aivan, ja palatakseni vielä sitaattiini Creativityltä.Mielestäni on hauskaa, että samassa kommentissa, josta lainaukseni on otettu, kommentin kirjoittaja puhuu siitä, kuinka useimmiten ostokset tuovat onnen vain muutamasta minuutista maksimissaan viikkoon. Tällä hän perusteli materian ostamista.

Itse käyttäisin samaa argumenttia juuri toisin päin. Koska tavaran ostaminen tuo vain lyhytkestoista iloa ( ja on epäekologista) on järkevämpää olla ostamatta ja pohtia, mistä voisi löytää pidempikestoista iloa. Jos hankkii vain pikkuiloja ostosten kautta saattaa omistetun tavaranmäärä alkaa jossain vaiheessa ahdistaa. Niin minullekin kävi. Vaikka olin ( ja olen edelleen) ahkera kirppismyyjä, tuli tavaraaa enemmän kuin lähti, ja nurkat täyttyivät.

Ja sitäpaitsi, itse saan esimerkiksi uusista vaatteista eniten iloa kun olen oikeasti tarvinnut jotakin pitkään, vaivalla etsinyt juuri sellaista ja harkinnut vielä viikon ennen ostamista. Silloin tiedän saavani jotain laadukasta joka kestää ja piristää minua pitkään. Vaikka paras ilo tuleekin muualta kuin materiasta.


Tässä vielä tiivistettynä 5 syytä, miksi luopua liiasta tavarasta

1. Suuren tavaramäärän aiheuttama ahdistus katoaa. Kun tuntuu, etteivät laatikot mahdu kiinni, hyllyt notkuvan ja tavarapinot huojuvat on tavaraa liikaa. Vähemmällä tavaralla huoneet avartuvat ja tuntuu, että vihdoin on tilaa ajatella

2. Tavaroiden järjestelyyn ja siivoukseen kuluu vähmmän aikaa. Kun on sopivasti tavaraa, ei ole millä sotkea, joten huone/asunto näyttää aina siistiltä. Siivouskin nopeutuu, kunnei tarvitse aloittaa tavaroiden järjestelyllä, vaan pääsee suoraan asiaan.

3. Muuttaminen helpottuu. Ei enää viikkojen pakkausrumbaa. Pienen tavaramäärän kokoaa kasaan lyhyessä ajassa. Jos oikein minimalistikseksi ryhtyy, ja elää repullisella tavaraa voi muuttaa milloin vain ja minne vain.

4. Työsketely on nopeampaa. Etenkin opiskelijoilla monien läksyjen tekemistä ja esseen kirjoittamista hidastaa aika usein pursuava työpöytä, jonka tyhjentämisestä pitäisi aloittaa. Vähemmällä tavaralla kaikki mahtuu kaappeihin ja laatikoihin ja pöytä pysyy siistinä

5. Kaikelle löytyy paikka.  Kun tavaraa on sopivasti, mahtuu se laatikoihin ja hyllyille siististi. Kaikelle löytyy oma paikka, eikä mikään jää pyörimään, kun säilytystila riittää. 

sunnuntai 17. elokuuta 2014

Muistojen karsintaa ja muita poistoja

Ehkä yksiä vaikeimmista asioista luopua ovat tavarat, joihin liittyy muistoja. Niitä kerääntyy nurkkiin hyvin helposti. Itse olen jo useamman vuoden kerännyt muistoja kahteen (onneksi melko pieneen) metallirasiaan.

Haluisin kuitenkin nyt saada tämän kaiken mahtumaan vain yhteen. Luopuminen on kuitenkin koviin hankalaa. Esineet helpottavat asioiden muistamista - mitkä muistot ovat niin vähäpätöisiä, että niistä muistuttavista asioista voi luopua? Lopulta kaikki "muistot" mahtuivat suunnitellusti yhteen rasiaan - ja tilaakin jäi vielä uusille muistoille. Lopulta kun alkuun pääsi, ei karsiminen ollut hankalaa. Laitoin pois mm. junalippuja, joiden matkat taatusti muistan ilman lippujakin sekä joitain muita papereita, jotka eivät muistuttaneet mistään erityisen huimista kokemuksista. Ensimmäisessä kuvassa alapuolella kaikki mitä jäi jäljelle ja jälkimmäisessä kaikki mitä laitoin pois.



Intouduin samalla käymään läpi myös korujen "rojukoppaani". Lopputulos on erinomainen. Laitoin kaiken pois. Eli lopputulos on jotain miinus sata pikkutavaraa. Erinomaista! 

Lisäksi laitoin pöydällä pyörineet 4 käyttämätöntä sivellintä kiertoon kololle. Kävin paljon myös läpi muitakin laatikoita. Olen taas vaihteen vuoksi kotikotona, ja tiedän, että suurin osa täällä olevasta tavarasta on sellaista, jota en tarvitse. Siksi täältä on nyt helppo karsia. Parempi niin. 

Tässä on illan karsinnan lopputulos ( ei sisällä läpikäytyä korukoppaa)


Ei huomommin, eihän?

maanantai 11. elokuuta 2014

Matkalla vähillä tavaroilla

Tässä sitä ollaan, lentokoneessa matkalla takaisin Riikasta, Latvian kauniista pääkaupungista. Matkalla pääsi tietenkin tutustumaan kaupunkiin ja sen historiaan, kauppoihin, joita ei suomessa ole ja ihaniin ravintoloihin. Tutustuin myös uuteen ruokalajiin - sushiin. Olen kerran aikaisemminkin maistanut pienen palan sushia. Siitä ei kylläkään jäänyt mitään mielikuvaa tästä ruuasta. 

Mutta sushihan on täydellistä ruokaa! Sen opin matkan aikana. Yksinkertaista, helposti muunneltavaa ja todella hyvää. Täytyy kotiin (lue: poikaystävälle) päästyä heti yrittää kyhätä sitä itsekin kasaan. 

Mutta mikä oli päivityksen pointti? Se, että olen äärimmäisen tyytyväinen matkatavaroideni lopputulokseen. Lähdin matkaan  normi kånken-repulla ja yllätyksekseni -tulen takaisin vähän täydemmällä kånkenilla. Kaikki kuitenkin mahtui reppuuni! Täytyy sanoa että olen erittäin tyytyväinen!



No, ostoksiakin kyllä kertyi. Pääsin shoppailemaan lempivaatekauppoihini. Ja pääosan käyttövaatehankinnoista teen ulkomailta. Tänävuonna kylläkin reilusti harkitummin kuin aiemmin. Tämän verran ostoksia kuitenkin kertyi:

- teepaketti
-uusi ripsari, edellinen loppuu pian
-musta hame, joka nyt jo ollut ahkerassa käytössä
- collage paita
- yhdet kengät
-kangasmerkki
- housut
- toppi
-2 t-paitaa

Ei mikään ihan älyttömän huima tulos, onneksi. Uusia tavaroita kertyi 10, joten poistoon täytyy saada ainakin 15. Yhden tiedän jo, tuon mustan hameen edeltäjä - liian ohut käytettäväksi. Siksi tuon tilalle ostinkin :)


keskiviikko 6. elokuuta 2014

Minimalismini pohdintaa ja MUUTTO

Yllätys yllätys, nyt on tullut ainakin puoliksi muutettua pois kotoa. Se tässä on bloggaamista viivyttänyt. Poikaystävä sai 58,5 neliöisen asunnon sivarivuotensa puolesta ja tänne on nyt muutettu 1.8. Olen ihan totaalisesti rakastunut tähän asuntoon. Kuten kotonanikin, on tässä asunnossa normaalia korkeampi huonekorkeus, mikä korostaa entisestään asunnon avaruutta. Yhdestä asiasta olen erityisen tyytyväinen. Olen kantanut tänne vasta  yhden ikean-kassillisen tavaroitani (mikäli kuorimaveitsiä ja verhoja yms. ei lasketa) ja niillä olen pärjäillyt jo melkein viikon - ei sitä paljoa tarvitse. Koulun alettua ( iik, ensiviikolla) tuon kuitenkin luultavasti tänne esimerkiksi vartalorasvan ja kasvorasvan, sillä pidemmän päälle täällä hengatessa ne ovat tarpeellisia. Paljon en ole täällä vielä ehtinyt sisustaa, sillä monta asiaa aion tuodaa omasta huoneestani kotoa. Kotona olen muuton jälkeen käynyt vain kerran pikaisesti. Esimerkiksi sohvatyynyt tulevat vasta ensiviikolla. Ja makuuhuoneessa on vain sänky ja matto. Edes päiväpeittoa ei ole.

Aion siis päästä sisustamaan poikaystäväni asuntoa sydämeni kyllyydestä - tietenkin melko minimalistiseen tyyliin. On tässä viimepäivinä kuitenkin tullut pohdittua, että mitä haluan minimalismilta. Nimittäin olen huomannut, että tälläisenään -vielä melko tyhjänä niin tavarasta, sisustuksesta kuin väreistäkin, on asunto melko kolkon oloinen. Todennäiköisesti lähden suuntaaman täysillä omanlaiseeni minimalismiin, jonka säännöiksi kehittelin nämä:

1. Ei turhaa tavaraa, turha tavara karsitaan ajoittain projekteina pois
2. Kun ostan tavaraa vaadin laatua ja jos mahdollista niin kotimaisuutta
3. Pidän tavat järjestyksessä ja kaapeissa. Ei siis kasoja pöydillä tai hyllyillä. Jos ei mahdu kaappeihin jotain on liikaa.
4. Sisustuksessa pyrin vähentämään ja pelkistämään - melko pelkistetty tyyli tavaroiden osalta. Tuon kuitenkin tiloihin väriä ja valoa runsaastikin jos se miellyttää silmää.
5. Huonekalujen määrä minimiin - vain tarpeellisia ja käytännöllisiä ( sekä tietenkin kauniita) huonekaluja. Joskus tulevaisuudessa, kun on rahaa sijoitan desinghuonekaluihin. ( C: )
6. Keskityn myös ruuanlaitossa yksinkertaiseen mutta aitoon ja puhtaaseen ruokaan - ei liemikuutioita eikä turhia mausteita - maku ruokiin raaka-aineista itsestään. Ja tietenkin teen pääasiassa kasvisruokaa.
7. Rahan käyttö ennemmin palveluihin kuin materiaan

Nämä säännöt näin aluksi, saa nähdä montako keksin lisää matkan varrella. Seuraavaksi varmaan kuuntelen vain musiikkia jossa on vain yksi soitin tai jotain.

Ensi yönä suuntaan lentokoneella Riikaan. Tällä kertaa ulkomailla aion suunnata ensisijaisesti museoihin ja nähtävyyksille, mutta jotain varmasti tulee silti ostettua. Toivotaan ettei ainakaan paljoa mitään turhaa...